Apokopin ymmärtäminen: kielen pois jätetyt äänet

Apokooppi on kielitieteessä käytetty termi kuvaamaan yhden tai useamman äänen pois jättämistä sanasta tai lauseesta, usein lauseen lopusta. Se voi viitata myös äänen tai äänten poistamiseen sanasta. Apokooppi on monien kielten yhteinen piirre, ja sitä voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin, kuten epämuodollisemman sävyn luomiseen, tiettyjen sanojen tai lauseiden korostamiseen tai lauseen rakenteen yksinkertaistamiseen.

Esimerkiksi englanniksi ilmaus " gonna" on apokooppi sanalle "menee", jossa lopullinen konsonanttiääni /n/ pudotetaan. Samoin sana "ketsuppi" on apokooppi sanalle "catch-up", jossa viimeinen vokaaliääni /u/ jätetään pois. Muissa kielissä, kuten ranskassa ja saksassa, apokooppi on myös yleinen piirre, ja sitä voidaan käyttää luomaan erilaisia kieliopillisia muotoja tai korostamaan tiettyjä sanoja tai lauseita.

Apokooppi voidaan erottaa muista elisiontyypeistä, kuten syncope, jossa äänet pudotetaan sanan sisään ja tukahduttamisesta, jossa ääni jätetään sanasta kokonaan pois. Apokooppia käytetään usein epävirallisessa puheessa ja kirjoittamisessa, mutta se löytyy myös muodollisista yhteyksistä, kuten runoudesta tai laulujen sanoista.