Fanan ymmärtäminen: egon tuhoamisen käsite sufismissa

Fana (arabiaksi: فناء) on termi, jota käytetään sufismissa ja islamilaisessa mystiikkassa kuvaamaan yksilöllisen egon tai itsensä (nafs) tuhoamista tai sukupuuttoon Jumalan läsnäollessa. Se on henkisen puhdistumisen ja Jumalan kanssa yhdistymisen tila, jossa yksilön tietoisuus imeytyy jumalalliseen tietoisuuteen.

Tässä tilassa yksilön itsetunto ja identiteetti hajoavat ja hän kokee suoran yhteyden jumalalliseen. Fanan käsite liittyy usein ajatukseen "kuolemasta ennen kuin kuolee" tai egon uhraamiseen henkisen kasvun ja valaistumisen vuoksi.

Fanaa pidetään keskeisenä käsitteenä sufi-mystiikassa, ja siitä keskustellaan usein mm. Sufi-tutkijat ja runoilijat, kuten Rumi ja Hafiz. Se nähdään keskeisenä osana hengellistä matkaa kohti Jumalaa ja todellisen viisauden ja ymmärryksen saavuttamista.