Plosiivien ymmärtäminen: Räjähtävät konsonanttiäänet
Plosiivi viittaa eräänlaiseen konsonanttiääneen, joka syntyy pysäyttämällä äänikanavan ilmavirtaus, mikä johtaa terävään, räjähtävään ääneen. Esimerkkejä plosiiveista ovat englannin "p"- ja "t"-äänet sekä monien muiden kielten äänet "k" ja "g".
Plosiiveille on ominaista äkillinen, voimakas ilman vapautuminen äänikanavasta, mikä voi luoda kohinapurskeen, joka eroaa muista konsonanttiäänistä. Niitä käytetään usein erottamaan sanat tai tavut, ja ne voivat olla tärkeä osa puheen ja kielen kehitystä.
Joitakin yleisiä räjähdysääniä ovat:
* P: "p"-ääni, kuten "pat" tai "pet"
* T: "t"-ääni, kuten "tap" tai "tot"
* K: "k"-ääni, kuten "kit" tai "kat"
* G: "g"-ääni, kuten "keikka" " tai "git"
Räjähtävät voivat olla joko soinnillisia tai äänettömiä riippuen siitä, tärisevätkö äänihuulet äänen tuottamisen aikana. Äänimerkit, kuten "d"- ja "g"-äänet, ovat vaimeampia tai humisevampia, kun taas äänettömät plosiivit, kuten "p"- ja "t"-äänet, ovat terävämpiä ja räjähtävämpiä.



