Poikkeaman ymmärtäminen kirjoittamisessa ja viestinnässä

Poikkeama on poikkeama keskustelun, tekstin tai muun viestintämuodon pääkohdasta tai teemasta. Siinä esitellään uusi idea tai aihe, joka ei ole keskeinen pääviestissä, usein tavalla, joka on kiinnostava tai mukaansatempaava, mutta ei ole olennainen työn yleisen tarkoituksen kannalta.

Kirjallisesti poikkeama voi esiintyä monessa muodossa, kuten esim. sivuhuomautus, tangentti tai suluissa oleva huomautus. Sitä voidaan käyttää lisäämään huumoria, antamaan esimerkki tai tarjoamaan lisätietoja, jotka eivät ole tärkeitä pääargumentin tai -kohdan kannalta.

Tässä on joitain esimerkkejä poikkeamista:

1. Uusiutuvan energian etuja käsittelevässä vakuuttavassa esseessä kirjoittaja saattaa poiketa keskustelusta fossiilisten polttoaineiden historiasta ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen.
2. Romaanissa hahmo saattaa poiketa pääjuonesta kertoakseen henkilökohtaisen anekdootin tai pohtiakseen liittyvää teemaa.
3. Luennolla professori saattaa poiketa pääaiheesta antaakseen tangentiaalisen esimerkin tai vastatakseen yleisökysymykseen.

Kaiken kaikkiaan poikkeama on tapa lisätä mielenkiintoa ja syvyyttä tekstiin tai keskusteluun tutkimalla siihen liittyviä ideoita tai aiheita ei- -olennainen mutta mukaansatempaava tapa.