Amfibrakisten jalkojen ymmärtäminen runoudessa

Amfibrakki viittaa runoudessa käytettyyn metriseen jalkaan, erityisesti antiikin kreikkalaiseen ja latinalaiseen säkeeseen. Amfibrakkijalka koostuu kahdesta pitkästä tavusta, jota seuraa lyhyt tavu, painokuvion ollessa ensimmäisessä ja kolmannessa tavussa. Termi "amfibrakki" tulee kreikkalaisista sanoista "amphi" (tarkoittaa "molemmat") ja "brachys" (tarkoittaa "lyhyitä"), koska jalassa yhdistyvät sekä pitkät että lyhyet tavut.

Runoudessa amfibrakkia jalkoja käytetään usein luomaan tasapainon ja vakauden tunnetta sekä välittää liikkeen tai virtauksen tunnetta. Amfibrakkijalkojen käyttö voi myös lisätä runoon vaihtelua ja mielenkiintoa, varsinkin kun sitä käytetään yhdessä muiden metristen jalkojen kanssa.