Ei-adventiivisten ja satunnaisten ominaisuuksien ymmärtäminen

Ei-adventitiivinen viittaa johonkin, joka ei ole ylimääräistä tai ulkoista, vaan pikemminkin luontaista tai sisäistä. Sitä voidaan käyttää kuvaamaan ominaisuutta tai ominaisuutta, joka on syntyperäinen tai synnynnäinen tietylle asialle sen sijaan, että se hankittaisiin tai lisättäisiin myöhemmin.

Jos esimerkiksi jollakulla kuvataan olevan ei-satunnainen huumorintaju, se tarkoittaa, että hänen huumorintajunsa on heille luonnollista ja synnynnäistä sen sijaan, että se olisi jotain, jonka he oppivat tai omaksuivat muilta.

Sitä vastoin satunnainen viittaa johonkin, joka on ylimääräistä tai ulkoista, kuten laatua tai ominaisuutta, joka hankitaan tai lisätään myöhemmin. Esimerkiksi, jos joku hankkii uuden taidon tai tavan, joka ei ole hänelle luontainen, sitä pidettäisiin satunnaisena ominaisuutena.