Ei-varmuuden ymmärtäminen: epävarmuus ja arvaamattomuus oikeudellisissa yhteyksissä

Varmaamaton viittaa johonkin, jota ei voida tietää tai määrittää varmuudella. Sitä käytetään usein oikeudellisissa yhteyksissä kuvaamaan tosiasiaa tai olosuhdetta, jota ei voida todistaa tai todeta ilman kohtuullista epäilystä.

Esimerkiksi rikosoikeudenkäynnissä syyttäjä voi väittää, että tiettyä tosiasiaa ei voida todeta, koska sen tueksi ei ole suoraa näyttöä se tai koska olemassa oleva todiste on liian epämääräinen tai epäluotettava, jotta sitä voitaisiin pitää vakuuttavana. Tässä tapauksessa tuomaristoa voidaan ohjeistaa pitämään tosiasiaa ei-selvitettävänä ja olemaan luottamatta siihen ratkaisuaan tehdessään.

Epävarmuutta voidaan käyttää myös laajemmin kuvaamaan tilannetta, jossa lopputulos tai tulos on epävarma tai arvaamaton. Esimerkiksi yrityksen tulevaa taloudellista kehitystä voidaan pitää epävarmaa, jos muuttujia on liian monta tarkkojen ennusteiden tekemiseen.