Omaperäisyyden vapauttaminen kirjoittamisessa: Abstraktisen kirjoittamisen ymmärtäminen

Abstrakti kirjoittaminen on kirjoitustapa, joka menee pidemmälle kuin pelkkä tietojen yhteenveto tai toistaminen. Siinä luodaan uusia ideoita, käsitteitä ja näkökulmia, joita ei ole nimenomaisesti mainittu lähdemateriaalissa. Toisin sanoen abstrakti kirjoittaminen edellyttää alkuperäisen sisällön luomista, joka ei ole vain olemassa olevan tiedon uudelleenkäsittelyä. Tämä voi sisältää uusien teorioiden, hypoteesien tai tulkintojen luomisen lähdemateriaalissa esitettyjen tietojen perusteella.

Tässä on joitain abstraktikirjoituksen keskeisiä ominaisuuksia:

1. Omaperäisyys: Abstratiivisen kirjoituksen tulee esittää uusia ideoita, näkökulmia tai oivalluksia, jotka eivät ole jo tunnettuja tai laajalti hyväksyttyjä.
2. Luovuus: Abstratiivisen kirjoittamisen tulisi osoittaa luovuutta ja mielikuvitusta lähestyessään aihetta.
3. Tulkinta: Abstraktikirjoituksen tulee tulkita ja analysoida lähdemateriaalia tavalla, joka ylittää pelkän tiedon yhteenvedon.
4. Synteesi: Abstratiivisen kirjoittamisen tulisi syntetisoida tietoa useista lähteistä uusien ideoiden tai näkökulmien luomiseksi.
5. Selkeys: Tiivistelmän kirjoittamisen tulee olla selkeää ja tiivistä, ja siinä on hyvin organisoituja ja loogisia argumentteja. Esimerkkejä abstraktikirjoituksesta ovat tutkimuspaperit, opinnäytetyöt, väitöskirjat ja alkuperäiset artikkelit, jotka on julkaistu akateemisissa julkaisuissa. Tämäntyyppinen kirjoittaminen vaatii korkeatasoista kriittistä ajattelua, analysointia ja luovuutta uusien ideoiden ja näkökulmien esittämiseksi, jotka edistävät tutkimusalaa.