Daveningin ymmärtäminen: Juutalaisen uskonnollisen elämän keskeinen näkökohta

Davening (tunnetaan myös rukouksena tai päivittäisenä rukouksena) on keskeinen osa juutalaisten uskonnollista elämää. Siihen kuuluu tiettyjen rukousten lausuminen ja tiettyjen rituaalien noudattaminen yhteyden muodostamiseksi Jumalaan ja antaumuksen ilmaisemiseksi Hänelle.

Sana "davening" tulee jiddishin kielestä ja on johdettu heprean sanasta "tefilah", joka tarkoittaa "rukousta". Jiddishin kielessä "daven" tarkoittaa "rukoilemista" ja "davening" viittaa rukouksen tekoon tai itse rukoukseen.

Juutalaisuudessa daveningia pidetään tärkeänä osana henkistä harjoittelua, ja se on olennainen tapa saada yhteys Jumalaan ja ilmaisemaan kiitollisuutensa, pyyntönsä ja omistautumisensa. On aika pohtia elämäänsä, etsiä ohjausta ja viisautta ja pyytää anteeksiantoa ja siunauksia.

On olemassa monia eri tyyppejä, mukaan lukien yksilöllinen rukous, yhteisöllinen rukous ja rukous synagogassa. Jotkut ihmiset vaeltavat yksin, kun taas toiset liittyvät yhteen muiden juutalaisten kanssa minyanissa (kymmenen aikuisen miehen koorumi) tai synagogapalveluksessa.

Kaiken kaikkiaan davening on tärkeä osa juutalaista hengellistä elämää ja se on tapa, jolla ihmiset voivat syventää yhteyksiään Jumalan ja heidän uskonsa kanssa.