Ei-naturalismin ymmärtäminen: Filosofinen ja uskonnollinen näkökulma

Ei-naturalismi on filosofinen kanta, joka väittää, että luonto, mukaan lukien ihmiset ja heidän kokemuksensa, ei ole ainoa todellisuus. Sen sijaan ei-luonnolliset väittävät, että on olemassa muita ulottuvuuksia tai olemassaolon ulottuvuuksia, jotka ovat luonnollisen maailman ulkopuolella, kuten henkinen tai yliluonnollinen ulottuvuus.

Epäluonnollisuudella voi olla monia muotoja riippuen yksilön tai ryhmän erityisistä uskomuksista ja teorioista. Joitakin yleisiä nonnaturalismin muotoja ovat:

1. Dualismi: Uskomus, että on olemassa kahdenlaisia perustodellisuuksia, kuten mieli ja aine tai henki ja ruumis.
2. Idealismi: Uskomus, että lopullinen todellisuus on ideoiden tai tietoisuuden valtakunta fyysisen maailman sijaan.
3. Moniarvoisuus: Uskomus, että olemassa on useita ulottuvuuksia, joista jokaisella on omat lakinsa ja ominaisuudet.
4. Mystiikka: Usko siihen, että on olemassa syvempi, henkinen todellisuus, joka ylittää fyysisen maailman.
5. Yliluonnollisuus: Usko sellaisten entiteettien tai voimien olemassaoloon, joita ei voida selittää luonnonlaeilla, kuten haamut, jumalat tai taikuudet.

Epänaturalismia löytyy monista uskonnollisista perinteistä, mukaan lukien kristinusko, islam, juutalaisuus, hindulaisuus ja buddhalaisuus. Se löytyy myös filosofisista ja henkisistä liikkeistä, kuten platonismista, idealismista ja mystiikkasta.

Joitakin nonnaturalismin keskeisiä piirteitä ovat:

1. Usko luonnonmaailman ulkopuolella olevien ulottuvuuksien tai ulottuvuuksien olemassaoloon.
2. Uskomus, että näissä maailmoissa asuu olentoja tai olentoja, jotka eivät ole luonnonlakien alaisia.
3. Uskomus, että nämä ulottuvuudet ovat perustavanlaatuisempia tai tärkeämpiä kuin fyysinen maailma.
4. Uskomus, että luonnollisen ja ei-luonnollisen ulottuvuuden välillä on yhteys, esimerkiksi jumalien tai henkisten olentojen toimien kautta.
5. Uskomus, että tietoa ei-luonnollisesta ulottuvuudesta voidaan saada henkisten käytäntöjen, kuten meditaation tai rukouksen, avulla. Ei-luonnollisuudella on ollut merkittävä vaikutus ihmiskunnan historiaan ja kulttuuriin, se on muokannut uskonnollisia ja filosofisia uskomuksia, taidetta, kirjallisuutta ja sosiaalisia instituutioita. Se on myös ollut paljon keskustelun ja kiistan kohteena, ja jotkut ovat väittäneet sen pätevyyden ja toiset hylänneet sen todisteettomana tai järjettömänä.