Kerubit Raamatussa: Jumalan vartijat ja sanansaattajat

Raamatussa kerubi (monikko: kerubit) on eräänlainen enkeliolento, joka toimii suojelijana tai sanansaattajana. Ne mainitaan useissa Raamatun kirjoissa, mukaan lukien Exodus, Hesekiel ja Psalmit.

Vanhassa testamentissa kerubeilla kuvataan olevan ihmiskasvot ja siivet, ja niitä kuvataan usein suojelevan liitonarkkia. Hesekielissä kerubeilla kuvataan olevan neljä siipeä ja neljä kasvoa: ihmisen kasvot, härän kasvot, leijonan kasvot ja kotkan kasvot.

Kristillisessä perinteessä kerubeja kuvataan joskus suloisina, pulleina lapsina, joilla on siivet, mutta tämä on ei perustu Raamatun kuvaukseen. Sen sijaan se on myöhempi taiteellinen sopimus, joka kehittyi keskiajalla.

Joissakin kristillisissä perinteissä kerubit uskotaan olevan alempiarvoisia kuin serafit ja arkkienkelit, mutta korkeammat kuin enkelit. Heitä yhdistetään usein Jumalan valtaistuimeen, ja heidän uskotaan palvelevan taivaan vartijoina ja suojelijoina.