Anabranchesin ymmärtäminen joen morfologiassa

Anabranch (kreikaksi: ana "ylös" ja haara "oksa") on termi, jota käytetään joen morfologiassa kuvaamaan eräänlaista joen haaraa, joka muodostuu, kun joen päävarsi jakautuu kahdeksi tai useammaksi kanavaksi, joista jokainen jatkaa kuljettaa huomattavan määrän vettä. Haaroja voi esiintyä sekä mutkittelevissa että suorissa joissa, ja niitä esiintyy usein alueilla, joilla joki virtaa leveän, tasaisen tulvan tai suiston läpi.

Anaoksat voivat olla joko lateraalisia (eli ne haarautuvat päävarren sivulle) tai aksiaalisia (eli ne haarautuvat päävarren keskustasta). Sivuhaaroja löytyy tyypillisesti alueilla, joilla joki virtaa leveän, matalan uoman läpi, kun taas aksiaaliset anahaarat ovat yleisempiä alueilla, joilla joki virtaa kapeamman, syvemmän uoman läpi.

Anahaaroilla voi olla merkittävä vaikutus geomorfologiaan ja ekologiaan jokijärjestelmästä. Ne voivat luoda uusia elinympäristöjä kasveille ja eläimille, muuttaa veden ja sedimentin virtausta ja vaikuttaa jokien ekosysteemin yleiseen rakenteeseen ja toimintaan. Esimerkiksi sivuhaarat voivat luoda kosteikkoja tai tulva-alueita, jotka tarjoavat elinympäristön vesi- ja maalajeille, kun taas aksiaaliset anahaarat voivat luoda saaria tai niemiä, jotka tukevat ainutlaatuisia ekosysteemejä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että anaoksa on termi, jota käytetään kuvaamaan eräänlaista joen haaraa, joka muodostuu joen päävarsi jakautuu kahteen tai useampaan kanavaan, joista jokainen kuljettaa edelleen huomattavan määrän vettä. Anaboksilla voi olla merkittävä vaikutus jokijärjestelmän geomorfologiaan ja ekologiaan, sillä ne voivat luoda uusia elinympäristöjä kasveille ja eläimille sekä muuttaa veden ja sedimentin virtausta.