Mitä jakaminen on ja miten se toimii?

Sirpale on tietokannan osa, joka on erotettu päätietokannasta ja tallennettu erilliseen palvelimeen tai sijaintiin. Tämä mahdollistaa vaakasuuntaisen osioinnin, jossa tietyt tehtävät tai tiedot voidaan jakaa useille palvelimille suorituskyvyn ja skaalautuvuuden parantamiseksi.

Jakoa käytetään tyypillisesti suurissa sovelluksissa, joissa tallennettavan ja käsiteltävän tiedon määrä on liian suuri yhden palvelimen käsittelemiseen. . Jakamalla tiedot pienemmiksi sirpaleiksi, jokainen palvelin voi keskittyä tiettyyn tietojen osajoukkoon, mikä vähentää yksittäisten palvelimien kuormitusta ja parantaa järjestelmän yleistä suorituskykyä.

On olemassa erilaisia jakotyyppejä, mukaan lukien:

1. Aluepohjainen jakaminen: Tämä sisältää tietojen jakamisen alueisiin tietyn avaimen tai attribuutin perusteella ja kunkin alueen liittämisen erilliseen sirpaleeseen. Esimerkiksi verkkokauppasivuston tietokanta saattaa käyttää aluepohjaista jakoa asiakkaiden jakamiseen eri sirpaleiksi heidän sukunimensä perusteella.
2. Hash-pohjainen jakaminen: Tämä tarkoittaa hash-funktion käyttöä tietojen yhdistämiseen eri sirpaleiksi tietyn avaimen tai attribuutin perusteella. Esimerkiksi sosiaalisen median alusta voi käyttää hash-pohjaista jakamista käyttäjien jakamiseen eri sirpaleille heidän käyttäjätunnuksensa perusteella.
3. Johdonmukainen hajautus: Tämä on muunnelma hash-pohjaisesta jakamisesta, joka varmistaa, että jokainen sirpale sisältää johdonmukaisen osajoukon tietoja, vaikka sirpaleiden määrä muuttuu. Tämä voi auttaa parantamaan järjestelmän suorituskykyä ja skaalautuvuutta.
4. Yhdistelmähajotus: Tämä tarkoittaa aluepohjaisen ja hash-pohjaisen jakamisen yhdistelmää tietojen jakamiseksi useiden sirpaleiden kesken. Esimerkiksi online-pelialusta voi jakaa pelaajat eri sirpaleiksi heidän sijainninsa ja pelityypinsä perusteella. Jakaminen voi tarjota useita etuja, kuten:

1. Parempi suorituskyky: Jakamalla tiedot useille palvelimille, jakaminen voi auttaa parantamaan järjestelmän suorituskykyä vähentämällä yksittäisten palvelimien kuormitusta.
2. Skaalautuvuus: Jakaminen mahdollistaa tietojen horisontaalisen osioinnin, mikä helpottaa järjestelmän skaalaamista lisäämällä palvelimia tarpeen mukaan.
3. Joustavuus: Jakamista voidaan käyttää tietojen jakamiseen eri attribuuttien tai avainten perusteella, mikä mahdollistaa suuremman joustavuuden tietojen tallentamisessa ja käsittelyssä.
4. Korkea käytettävyys: Jakamalla tiedot useille palvelimille, jakaminen voi auttaa parantamaan järjestelmän käytettävyyttä vähentämällä yksittäisen virhepisteen riskiä.

Jakamisessa on kuitenkin myös joitain mahdollisia haittoja, kuten:

1. Lisääntynyt monimutkaisuus: Jakaminen voi monimutkaistaa järjestelmää, koska se vaatii lisää infrastruktuuria ja ylläpitoa.
2. Tietojen johdonmukaisuus: Jakaminen voi vaikeuttaa tietojen yhdenmukaisuuden varmistamista eri sirpaleilla, koska yhteen sirpaleeseen tehdyt muutokset eivät välttämättä heti näy muissa sirpaleissa.
3. Verkon latenssi: Tiedonsiirto eri sirpaleiden välillä voi aiheuttaa verkon latenssia, mikä voi vaikuttaa järjestelmän suorituskykyyn.
4. Tietojen sijainti: Jakaminen voi vaikeuttaa sen varmistamista, että tiedot tallennetaan samaan palvelimeen tai paikkaan kuin niitä käyttävä sovellus, mikä voi vaikuttaa järjestelmän suorituskykyyn.