Suhtautumattomuuden ymmärtäminen: käsite radikaalisti erilaisista näkökulmista

Incommensurateness on käsite, jonka filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Gianni Vattimo esitteli 1990-luvulla. Se viittaa ajatukseen, että tietyt käsitteet, arvot tai tavat ymmärtää maailmaa ovat pohjimmiltaan yhteensopimattomia toistensa kanssa, eikä niitä voida sovittaa yhteen tai supistaa yhteisiin puitteisiin.

Suhtautumattomuutta käytetään usein kuvaamaan tilanteita, joissa kaksi tai useampia näkökulmia tai maailmankatsomuksia niin radikaalisti erilaisia, että niitä ei voida helposti integroida tai vaarantaa. Esimerkiksi uskonnollisen fundamentalistin näkemys voi olla ristiriidassa maallisen humanistin näkökulman kanssa, koska heidän uskomuksensa ja arvonsa perustuvat perustavanlaatuisesti erilaisiin oletuksiin todellisuuden luonteesta ja ihmisen roolista maailmassa.

Suhtamattomuus voi myös käytetään kuvaamaan tilanteita, joissa kaksi tai useampi käsite tai arvo ovat niin radikaalisti erilaisia, ettei niitä ole helppo verrata tai vastakkain. Esimerkiksi käsite "oikeus" voi olla epäsuhtainen "vapauden" käsitteen kanssa, koska nämä kaksi käsitettä perustuvat perustavanlaatuisesti erilaisiin olettamuksiin valtion roolista ja yksilöiden oikeuksista.

Epäsuhtaisuus nähdään usein haasteena perinteiset käsitykset rationaalisuudesta ja dialogista, koska se viittaa siihen, että on tiettyjä näkökulmia tai arvoja, joita ei voida täysin ymmärtää tai sovittaa yhteen perustellun diskurssin avulla. Sen sijaan suhteettomuus korostaa eri näkökulmien välisten perustavanlaatuisten erojen tunnustamisen ja kunnioittamisen tärkeyttä, vaikka emme voikaan täysin ymmärtää tai ratkaista niitä.