Liputuksen historia ja merkitys uskonnollisissa perinteissä

Lippulli on henkilö, joka kävelee tai matkustaa jalan, usein katumuksen tai henkisen kurin muodossa. Termi on johdettu latinan sanasta "flagellum", joka tarkoittaa "ruoska" tai "vitsaus". Joissakin uskonnollisissa perinteissä flagellantit ruoskivat itseään tai muita sovittaakseen syntejään tai etsiäkseen hengellistä puhdistusta.

Liputuskäytäntöä on havaittu useissa kulttuureissa ja uskonnoissa kautta historian, mukaan lukien kristinusko, islam ja hindulaisuus. Joissakin tapauksissa liputtaminen nähtiin eräänlaisena kuoletuksen muotona, jossa yksilö altistui fyysiselle kivulle tai epämukavuudelle keinona nöyrtyä Jumalan edessä tai saavuttaa hengellistä valaistumista. suosi, eikä se ole enää yleinen käytäntö useimmissa uskonnollisissa perinteissä. Termiä "liputus" voidaan kuitenkin edelleen käyttää vertauskuvallisesti kuvaamaan henkilöä, joka on liian itsekriittinen tai rankaiseva itseään kohtaan.