Muinaisen kreikkalaisen mytologian ja arkkitehtuurin ikoninen Parthenos

Parthenos (kreikaksi: Παρθένος) on antiikin kreikkalaisessa mytologiassa ja arkkitehtuurissa käytetty termi viittaamaan patsaan tai kuvaan alastomasta naishahmosta, jota usein kuvataan jumalatar Athena tai Afroditena. Sana "parthenos" itsessään tarkoittaa "neitsyt" kreikaksi, ja termiä käytettiin kuvaamaan näitä patsaita, koska niitä kuvattiin usein naimattomina ja siveinä.

Tunnetuin Parthenos on se, joka seisoi Parthenonissa Ateenassa Kreikassa, joka rakennettiin 500-luvulla eaa. ja oli omistettu jumalatar Athenalle. Patsaan veisti Phidias, ja sitä pidettiin yhtenä antiikin Kreikan suurimmista taiteellisista saavutuksista. Se oli massiivinen rakennelma, joka oli yli 40 jalkaa korkea ja tehty norsunluusta ja kullasta.

Partenos ei ollut vain taideteos, vaan myös ateenalaisen voiman ja kulttuurin symboli. Sanottiin, että patsas oli niin kaunis, että se saattoi saada jokaisen sitä katsovan kunnioituksen ja ihmetyksen tunteen. Parthenoksesta on tullut muinaisen kreikkalaisen kulttuurin ikoninen symboli, ja sitä juhlitaan ja tutkitaan edelleen yhtenä ihmiskunnan historian suurimmista taideteoksista.