Itsetunnon ymmärtäminen: Merkkien ja seurausten tunnistaminen

Self-efacingness on termi, jota käytetään kuvaamaan joidenkin yksilöiden taipumusta vähätellä tai minimoida omia saavutuksiaan, kykyjään tai ominaisuuksiaan. Itsestään häviävät ihmiset voivat katsoa menestyksensä tuurin tai ulkoisten tekijöiden ansioksi omien taitojensa tai ponnistelujen sijaan. He voivat myös olla liian kriittisiä itseään ja työtään kohtaan, ja heillä on vaikeuksia ottaa vastaan kehuja tai tunnustuksia muilta.

Itsehäiltyminen voi ilmetä eri tavoin, kuten:

1. Vaatimattomuus: Omahyväiset yksilöt saattavat osoittaa vaatimatonta asennetta, välttäen kerskumista tai saavutuksistaan puhumista.
2. Nöyryys: He saattavat kuvata itsensä nöyräksi korostaen muiden panoksia omansa sijaan.
3. Itsensä halveksuminen: He voivat tehdä vitsejä tai kommentteja, jotka alentavat itsensä tai minimoivat heidän saavutuksiaan.
4. Perfektionismi: Itsensä häviävät yksilöt voivat asettaa itselleen epärealistisen korkeita vaatimuksia ja tuntea itsensä riittämättömäksi, jos he eivät täytä näitä vaatimuksia.
5. Vaikeus hyväksyä kehuja: He voivat hylätä tai hylätä kohteliaisuuksia ja katsoa menestyksensä onnen tai ulkoisten tekijöiden ansioksi omien kykyjensä sijaan. On tärkeää huomata, että itsensä tuhoaminen voi olla sekä positiivinen että negatiivinen piirre. Toisaalta se voi olla merkki nöyryydestä ja halukkuudesta kuunnella muita, mutta toisaalta se voi olla myös merkki heikosta itsetunnosta ja kyvyttömyydestä tunnistaa omia vahvuuksiaan ja saavutuksiaan.