Argumenttien epäterveyden ymmärtäminen: tyypit, tunnistaminen ja parantaminen

Epäpuhtaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa johtopäätös tai argumentti perustuu virheelliseen päättelyyn, vääriin premisseihin tai virheelliseen logiikkaan. Se voi viitata myös todisteeseen, joka ei ole riittävän tiukka väitteen totuuden osoittamiseksi. Toisin sanoen epäterveellisyys tarkoittaa, että argumentti tai todiste ei ole luotettava tai luotettava, koska se sisältää virheitä tai harhakuvioita.

Kysymys: Mitkä ovat yleisiä epäterveellisyystyyppejä?
Joitakin yleisiä epäterveellisyystyyppejä ovat:

1. Muodolliset harhavirheet: Nämä ovat loogisen rakenteen virheitä, kuten virheellisiä premissioita, vääriä ongelmia tai ympyräpäättelyä.
2. Epäviralliset harhaluulot: Nämä ovat päättelyvirheitä, jotka eivät sisällä muodollisia virheitä, kuten ad hominem -hyökkäykset, olki-argumentit tai tunteisiin vetoaminen.
3. Väärät premissit: Tämä tapahtuu, kun argumentti perustuu oletuksiin, jotka eivät ole tosia tai perustuvat epätäydellisiin tietoihin.
4. Pyöreä päättely: Tämä on silloin, kun argumentti tukeutuu itseensä riippumattomien todisteiden tai perustelujen sijaan.
5. Kysymys: Tämä on silloin, kun argumentti olettaa todeksi sen, mitä se yrittää todistaa, sen sijaan, että se tarjoaisi todisteita tai perusteluja sen pätevyyden vahvistamiseksi.
6. Hätäinen yleistys: Tämä on silloin, kun johtopäätös tehdään riittämättömien tai puolueellisten todisteiden perusteella.
7. Väärä dilemma: Tämä on silloin, kun argumentti esittää vain kaksi vaihtoehtoa ikään kuin ne olisivat ainoat mahdollisuudet, vaikka itse asiassa voi olla muita vaihtoehtoja.
8. Liukas rinne: Tämä on silloin, kun argumentti viittaa siihen, että yksi tapahtuma johtaa väistämättä sarjaan kielteisiä seurauksia ilman, että esität todisteita tai perusteluja väitteen tueksi.

Kysymys: Kuinka voit tunnistaa väitteen epäterveyden? voit etsiä seuraavia merkkejä:

1. Epäjohdonmukaisuudet: Tarkista, onko argumentti ristiriitainen vai perustuuko se epäjohdonmukaisiin premisseihin.
2. Todisteiden puute: Jos argumentti ei tarjoa todisteita väitteidensä tueksi, se voi olla perusteeton.
3. Virheellinen päättely: Varo muodollisia virheitä, kuten ympyräpäättelyä tai vääriä ongelmia.
4. Epäselvä kieli: Jos argumentti on kirjoitettu vaikeaselkoisella tai moniselitteisellä tavalla, se voi olla epäselvä.
5. Emotionaalinen vetoomus: Jos argumentti perustuu tunteisiin perusteltujen todisteiden sijaan, se voi olla turhaa.
6. Ad hominem-hyökkäykset: Jos väite hyökkää vastaväitteen esittäjää vastaan sen sijaan, että se käsittäisi väitteen sisältöä, se voi olla epäterve.
7. Olkimiehen väitteet: Jos argumentti vääristää tai vääristää vastakkaista näkemystä, se voi olla epäterve.
8. Auktoriteettiin vetoaminen: Jos argumentti perustuu yksinomaan auktoriteetin mielipiteisiin esittämättä mitään todisteita tai perusteluja, se voi olla perusteeton.

Kysymys: Kuinka voit parantaa väitteen luotettavuutta ?
Parantaaksesi väitteen luotettavuutta voi:

1. Anna selkeä ja ytimekäs kieli.
2. Käytä loogista päättelyä ja vältä virheitä.
3. Tue väitteesi todisteilla ja tiedoilla.
4. Käsittele vasta-argumentteja ja tunnusta argumenttisi mahdolliset heikkoudet.
5. Vältä emotionaalisia vetoomuksia ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä.
6. Harkitse useita näkökulmia ja tietolähteitä.
7. Ole avoin palautteelle ja kritiikille ja ole valmis tarkistamaan väitteesi uuden tiedon tai argumenttien perusteella.
8. Käytä asianmukaisia lainauksia ja viittauksia osoittaaksesi alkuperäisille ideoiden ja todisteiden lähteille.